Marraskuun pimeys ja ankeus alkaa olemaan lopuillaan ja mennään kohti toivottavasti valkeaa joulua. Juuri kun pääsemme marraskuun pimeyden aiheuttamasta stressistä niin tuleeko joulustressi tilalle? Olemme eläneet jo pari vuotta kaikille meille stressavaa aikaa niin nyt olisi hyvä hetki miettiä miten saisimme pudotettua omaa henkistä ja fyysistä kuormaamme.
Kävin kuuntelemassa hyvinvointivalmentaja Linda Niemisen luennon stressistä ja stressinhallinnasta. Mitä stressi on? Miten se vaikuttaa meihin? Miten voimme sitä hallita?
Stressi on tilanne, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että sopeutumiseen käytettävissä olevat voimavarat on tiukoilla ja ylittyvät. Stressiä kokee jokainen jossakin vaiheessa elämässään ja se kuuluu elämään. Lyhytaikainen stressi saa meidät antamaan itsestämme parhaamme eli se on tavallaan meille hyväksi. Pitkäaikainen stressi on taas ”aivomyrkky”, joka aiheuttaa pitkittyessään sekä fyysisiä että psyykkisiä oireita ja jatkuessaan mahdollisesti myös sairauksia. Stressin oireet ovat hyvin moninaisia mm. lihaskipua ja -kireyttä, suolisto-oireita, päänsärkyä, ahdistuneisuutta, keskittymisvaikeuksia, sydänoireita ja jopa ihottumaa. Pitkittyessään stressi altistaa masennukseen, sydän- ja verisuonisairauksiin ym., joten puhutaan todella merkittävästä asiasta hyvinvoinnin kannalta.
Stressin hallinnassa on oleellista palautuminen, johon vaikuttaa monet tekijät mm. uni, ravinto, fyysisen kunto, kofeiinin ja alkoholin välttäminen, ihmissuhteet, työ&vapaa-ajan erottaminen, hyvät teot.
”Jos haluat olla onnellinen, kehitä myötätuntoa” Dalai Lama
Itseäni jäi mietityttään, koska iso stressin aiheuttaja on työ niin mikä työssä aiheuttaa stressiä ja miten sitä voisi hallita työpaikalla? Kuitenkin vietämme työssä ison osan ajastamme.
Hyvä työympäristö ->vähemmän stressiä työstä
Työyhteisö
Riippuu toki mitä työtä teemme, mutta vietämme paljon aikaa työkavereiden kanssa, väittäisin, että useat meistä enemmän kuin ystäviemme kanssa, joten kemia, yhteistyö ja hyvä fiilis työkavereiden kanssa on isossa roolissa miten viihdymme töissä. Työkavereitamme harvoin saamme valita, joten asenne ratkaisee miten suhtaudumme erilaisiin ja eri-ikäisiin työkavereihin ja usein pätee myös ”niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan”. Me kaikki olemme yksilöitä ja kaikilla meillä on vahvuuksia ja puutteita niin hyväksytään ne toisissamme ja myös itsessämme. Lisäksi toiselle hyvän mielen tuottaminen antaa myös itselle hyvän mielen.
Työpisteet
Työpisteissä on hyvä ergonomia, jotta työskentely sujuu vaivattomasti ja työasennot eivät aiheuta fyysistä kuormitusta. Harvoin on enää mahdollisuutta omiin työhuoneisiin vaan työskentelemme ryhmissä tai avotoimistoissa, joten olisi hyvä olla tiloja joihin voi vetäytyä tekemään keskittymistä vaativia tehtäviä tai puhumaan puheluita muita häiritsemättä. Jos koko ajan kropassa tuntuu epämukavalta ja ympäristön hälinä ärsyttää niin varmasti pinna kiristyy ja stressi nousee ja mahdollisesti myös heijastuu työyhteisöön.
Työpaikan yhteiset tilat
On tärkeää pitää taukoja työpäivän aikana, jotta energisyys ja työteho pysyy yllä koko päivän. Tauot yleisesti vietetään taukotiloissa ja auloissa. On tärkeää, että myös ne ovat viihtyisiä ja toimimivia. Toiset meistä kaipaa tauolla ”omaa aikaa” ja toiset rentoutuu taukotilassa yhteisestä rupatteluhetkestä työkavereiden kanssa.
Valon vaikutus
Marraskuussa aamut ja illat pimentyneet. Harvoin tulee mietittyä miten paljon valo vaikuttaa meihin. Valo vaikuttaa meidän käyttäytymiseen, uni-valverytmiin, vireystilaan ja mielialaan. Kehossamme melatoniinin tuotanto kasvaa, kun valoa on vähän tai ei lainkaan (yö) ja kortisonin tuotanto lisääntyy valon myötä (päivä). Jottei asia oli niin yksikertainen niin biologisten vaikutusten lisäksi myös valolla on tunnepitoinen vaikutus. Nykyään yli puolet työikäisistä työskentelee sisätiloissa toimistoympäristössä vähintään 25% työajastaan ja muukin aika vietetään aika pitkälti sisätiloissa joko kodeissa, harrastuksissa ym. keinovalaistuissa tiloissa. Yksinkertaistamalla paras ratkaisu olisi yhdistää tunnepitoinen ja biologinen vaikutus:
- Vähäinen, lämmin valo aamulla ja illalla luo rennon ja rentouttavan tunnelman
- Voimakas, kylmä valo päivällä tekee meistä valppaita ja lisää keskittymiskykyä
Tietoa hyvän sisävalaistuksen vaatimuksista ja toteuttamista löytyy mm. Sisävalaistusstandardi Standardi SFS-EN 12464-1
Valoa, väriä, pehmeyttä, tunnepuolen vaikutus stressiin
”Silmänruoka on puoli ruokaa” sanonta pätee myös sisustukseen. Kukapa meistä tuntisi itsenä motivoituneeksi ja innostuneeksi ankean näköisessä ympäristössä.
Eliina Harvia, myyntipäällikkö / sisustussuunnittelija
