Istumatyö asettaa työntekijän terveyden koville, tämän tietävät kaikki. Asia ei kuitenkaan ole aivan noin yksiviivainen. Tässä artikkelissa kerromme istumatyön terveysvaikutuksista ja paljastamme tutkimustietoon perustuvat vinkit, jotka auttavat torjumaan istumatyöläisen ammattitauteja.
Säädä työasento oman kehosi mittoihin sopivaksi
Ei ole olemassa oikean korkuista pöytää tai tuolia. Jokainen keho on erilainen, siksi myös viime kädessä jokaisen työntekijän kohdalla tulee huomioida eri asiat työpisteen mitoittamisessa.
Yleisesti ottaen runsaat säätömahdollisuudet tarjoavat ergonominen tuoli on hyvä lähtökohta eri kokoisille ja etenkin erilaisista fyysisistä vaivoista kärsiville työntekijöille.
Vastaavasti työpöydän tulisi olla suunniteltu työtehtävän mukaisesti. Olisi hyvä, jos pöytä olisi lisäksi sähköinen ja säädettävä, jolloin istumatyöpisteen ja seisomatyöpisteen välillä voisi vaihdella luontevasti kesken päivän.
Muita mahdollisesti tarpeellisia ergonomisia lisätarvikkeita istumatyöläiselle ovat näppäimistön rannetuki sekä jalkatuki, joista kumpikaan ei ole välttämätön kaikille.
Työpisteen erilaisten mittojen sekä istuimen kaltevuusasteiden sääteleminen voi olla pitkä prosessi, eikä asiantuntijoilla ole täydellistä yksimielisyyttä siitä, mitkä ovat oikeat ohjeet. Oikeaan lopputulokseen vaikuttaa varmasti myös työntekijän oma mieltymys ja hänen kehonsa yksilölliset tarpeet.
Seuraavien kolmen nyrkkisäännön avulla pääset kuitenkin varmasti alkuun työasennon säätämisessä:
-
Varmista, että selkä, kyynärvarret ja jalkaterät kaikki saavat sopivasti tukea.
-
Sormien tulee levätä rennosti näppäimistön yllä.
-
Näyttö asetetaan vain hieman silmien tason alapuolelle.
Säännöllinen jaloittelu pelastaa istumisen haitoilta
Istumatyön suurimmat terveyshaitat liittyvät liikkumattomuuteen. Vallitsevien ohjeiden mukaan istumatyössä tulisi liikkua edes vähän puolen tunnin välein, mutta jopa vartin välein liikkuminen olisi hyväksi. Tunnin välein kannattaa pitää muutaman minuutin mittainen kävely-, hölkkä- tai venyttelytuokio.
Tärkeintä on, että istuminen ei jatku yhtäjaksoisesti kovin pitkään.
Liikkumattomuus voi altistaa muun muassa sydäntaudeille, diabetekselle, selkä- ja hartiakivuille sekä lihasten heikkenemiselle.
Kunnon liikunta ja hyvä ruoka korjaavat kroppaa
Istumatyön vastapainona työntekijän kannattaa vapaa-ajallaan harrastaa liikuntaa useita kertoja viikossa. Terve ja vahva keho kestää paremmin istumatyöhön liittyvää rasitusta.
Yleiseen hyvinvointiin liittyy myös terveellinen ruokailu. Tämä ei luonnollisestikaan ole vain istumatyöläisiä koskeva asia, mutta myös he hyötyvät säännöllisestä ja monipuolisesta ruokailusta – niin työpäivien aikana kuin niiden jälkeenkin.
Myös istumatyössä voi tapahtua työtapaturmia
Istumatyön ja toimistotyön yhteydessä ei puhuta kovin paljoa työtapaturmista. On toki totta, että istumatyössä tapaturmia sattuu vähemmän kuin monissa manuaalisissa töissä. Tämä ei silti tarkoita etteikö myös istumatyöntekijän terveyttä pohdittaessa kannattaisi kiinnittää huomiota tapaturmien ehkäisemiseen.
Seuraavat työtapaturmat ovat yleisimpiä toimistoympäristöissä:
-
Kaatumisen, liukastumisen tai putoamisen aiheuttamat vammat. Nämä voivat johtua huolimattomuudesta tai huonosta työtilan suunnittelusta.
-
Raskaiden esineiden nostamisesta aiheutuvat vammat. Tavaroiden nosteleminen väärällä tekniikalla voi aiheuttaa muun muassa selkä-, niska- ja käsivammoja.
-
Huonosti sijoitettujen tavaroiden aiheuttamat vammat. Tähän kategoriaan sisältyvät esimerkiksi varpaan päälle putoavat esineet tai ahtaassa paikassa tapahtuvat törmäykset huonekalujen kanssa.
Terveys istumatyössä vaatii panostusta myös yritykseltä
Istumatyöntekijän terveys ei ole yksin hänen omalla vastuullaan, vaan työnantajan tulee tarjota riittävät resurssit terveyden ylläpitämiseen. Muun muassa seuraavilla keinoilla työnantaja voi tukea istumatyöntekijän hyvinvointia:
-
Panostaminen laadukkaisiin, ergonomisiin toimistokalusteisiin vähentää fyysistä rasitusta ja stressiä.
-
Toistuvien taukojen pitäminen on monien työpaikkojen sisäisessä kulttuurissa ongelma. Työnantajan tulisikin erikseen kannustaa työntekijöitä jaloittelemaan ja verryttelemään istumisen aiheuttamien terveysongelmien torjumiseksi – jopa kokousten yhteydessä.
-
Työnantaja voi tukea työntekijöiden liikuntaharrastuksia työajan ulkopuolella esimerkiksi liikuntaseteleillä.
- Toimistotilan ja työpisteiden suunnitteleminen ja sisustaminen tavalla, joka minimoi satunnaisten tapaturmien määrän, on ensisijaisesti työnantajan vastuulla.